ESG-raportoinnin (Environmental, Social, and Governance) avulla organisaatiot voivat tuoda esiin ympäristötoimiaan, sosiaalista vastuullisuuttaan ja hallintotapojaan.
ESG-raportointikehykset tarjoavat yrityksille rakenteen ja suuntaviivat, joiden avulla ne voivat esittää tätä tärkeää tietoa selkeästi ja vertailukelpoisesti. Näiden raporttien avulla sijoittajat, asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat arvioida yrityksen sitoutumista vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen.
Tässä artikkelissa käydään läpi kolme keskeistä ESG-raportointikehystä: Global Reporting Initiative (GRI), Sustainability Accounting Standards Board (SASB) ja Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD). Tarkastelemme kunkin viitekehyksen keskeisiä ominaisuuksia, eroavaisuuksia ja käyttötarkoituksia, jotta yritykset voivat valita itselleen sopivimman vaihtoehdon liiketoiminnan läpinäkyvyyden, sääntelyn noudattamisen ja pitkän aikavälin kestävyyssuunnittelun tueksi.
ESG-raportointikehykset ja -standardit auttavat organisaatioita mittaamaan ja viestimään ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvää suoriutumistaan. Läpinäkyvä raportointi parantaa yrityksen mainetta ja tarjoaa sijoittajille sekä muille sidosryhmille olennaista tietoa, jonka pohjalta he voivat tehdä perusteltuja päätöksiä.
ESG-raportointi auttaa myös organisaatioita tunnistamaan riskejä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mikä tukee vahvempaa ja kestävämpää liiketoimintastrategiaa. Näiden viitekehysten ja standardien hyödyntäminen osoittaa sitoutumista vastuullisuuteen ja jatkuvaan kehitykseen, mikä vastaa sekä kansainvälisiä suuntauksia että kasvavia vaatimuksia yritysten avoimuudelle.
Lisäksi ESG-raportointi auttaa yrityksiä täyttämään sääntelyvaatimukset, vähentämään oikeudellisia riskejä ja varmistamaan, että toiminta on linjassa alan vaatimusten ja parhaiden käytäntöjen kanssa.
The Global Reporting Initiative (GRI) on 1990-luvun lopulla perustettu riippumaton, kansainvälinen standardointijärjestö, joka auttaa yrityksiä, hallituksia ja muita organisaatioita ymmärtämään ja raportoimaan vaikutuksiaan keskeisiin kestävän kehityksen kysymyksiin.
GRI:n viitekehys tarjoaa kattavan joukon standardeja, joiden avulla organisaatiot voivat raportoida vastuullisuustyöstään ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyen. Standardit on suunniteltu soveltumaan kaiken kokoisille organisaatioille toimialasta tai sijainnista riippumatta, jotta ne voivat systemaattisesti mitata ja viestiä kestävän kehityksen tavoitteidensa toteutumisesta.
GRI:n keskeinen tavoite on edistää läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta ESG-raportoinnissa. Sen avulla organisaatiot voivat parantaa suorituskykyään ja vastata eri sidosryhmien – kuten sijoittajien, työntekijöiden, asiakkaiden, tavarantoimittajien ja yhteisöjen – odotuksiin.
Kattava raportointi: GRI kattaa laajasti kestävään kehitykseen liittyviä aiheita, kuten ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja talouteen liittyvät indikaattorit, tarjoten kokonaisvaltaisen kuvan organisaation vaikutuksista.
Sidosryhmien huomioiminen: GRI painottaa sidosryhmien kuulemista ja rohkaisee organisaatioita ottamaan huomioon eri sidosryhmien – kuten sijoittajien, työntekijöiden, asiakkaiden, toimittajien ja paikallisyhteisöjen – näkökulmat ja odotukset.
Laaja sovellettavuus: Kehys perustuu yleisesti hyväksyttyihin ESG-standardeihin, mikä mahdollistaa vertailtavuuden ja analyysin eri toimialoilla ja markkina-alueilla tehden siitä käyttökelpoisen organisaatioille maailmanlaajuisesti.
Lisää avoimuutta ja vastuullisuutta: GRI-standardien avulla organisaatiot voivat raportoida kestävyyteen liittyvistä toimistaan kattavasti ja vertailukelpoisesti, mikä parantaa sidosryhmien luottamusta ja uskottavuutta.
Vahvemmat suhteet ja sidosryhmien sitoutuminen: Kun yritys noudattaa GRI:n selkeitä ja kattavia ohjeita, se voi rakentaa syvempää luottamusta ja edistää avoimempaa vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa.
Helpottaa sääntelyn noudattamista: GRI-standardit tarjoavat yrityksille selkeän rakenteen kestävyysraportointiin, mikä tukee paikallisten ja kansainvälisten lakisääteisten vaatimusten täyttämistä ja ehkäisee raportointiin liittyviä riskejä.
Resurssi-intensiivinen toteutus: GRI-raportoinnin vaatiman järjestelmän ja prosessien rakentaminen voi viedä paljon aikaa ja resursseja, erityisesti pieniltä tai rajallisin resurssein toimivilta organisaatioilta. Projektinhallintatyökalujen hyödyntäminen voi auttaa sujuvoittamaan prosessia ja kohdentamaan resursseja tehokkaammin.
Laaja tiedonkeruun ja analyysin tarve: GRI:n kattavuus edellyttää merkittävää tietojen keruuta ja analysointia, mikä voi olla haasteellista monille yrityksille. Tiedonhallintaohjelmistojen käyttöönotto voi helpottaa datan keräämistä, automatisointia ja jäsentelyä.
Haasteita pienemmille organisaatioille: GRI-raportoinnin yksityiskohtaisuus ja laajat vaatimukset voivat tuntua raskailta yrityksille, joilla ei ole aiempaa kokemusta vastuullisuusraportoinnista. Ulkopuolisten konsulttien hyödyntäminen voi auttaa selkeyttämään prosessia ja tarjota tarvittavaa asiantuntemusta.
Sustainability Accounting Standards Board (SASB) on vuonna 2011 perustettu organisaatio, joka kehittää toimialakohtaisia standardeja yrityksille, jotka raportoivat sijoittajille taloudellisesti merkittävästä kestävyystiedosta.
SASB:n keskeinen tavoite on selkeyttää viestintää yritysten ja sijoittajien välillä keskittymällä ESG-tekijöiden (Environmental, Social, and Governance) taloudelliseen olennaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että SASB auttaa yrityksiä tuottamaan vertailukelpoista ja sijoittajien kannalta oleellista tietoa päätöksenteon tueksi.
SASB:n standardit sisältävät toimialakohtaisia kvantitatiivisia mittareita, kuten kasvihuonekaasupäästöt, vedenkulutus, työntekijöiden työturvallisuuteen ja terveyteen liittyvät tapahtumat sekä tuoteturvallisuuspalautukset. Näiden tietojen avulla sijoittajat voivat arvioida yrityksen kestävyyssuorituskykyä ja sen mahdollisia taloudellisia riskejä.
Toimialakohtaiset standardit: SASB:n ohjeistukset on räätälöity eri toimialoille, sillä olennaiset ESG-aiheet voivat vaihdella suuresti eri sektoreilla. Tämä tekee tietojen vertailusta relevantimpaa ja toimialakohtaista.
Sijoittajakeskeisyys: SASB:n standardit on suunniteltu erityisesti sijoittajien tarpeisiin, ja niissä painotetaan ESG-tiedon taloudellista merkitystä. Tämä auttaa sijoittajia arvioimaan yritysten pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia tarkemmin.
Kvantitatiiviset mittarit: SASB korostaa mitattavissa olevia ja vertailukelpoisia ESG-indikaattoreita, mikä tukee yrityksiä esittämään konkreettisia ja vertailtavissa olevia tietoja vastuullisuudestaan.
Tärkeä sijoittajille ja rahoitusanalyytikoille: Sijoittajakeskeisen lähestymistapansa ansiosta SASB helpottaa yritysten ja sijoittajien välistä viestintää tarjoamalla olennaista ja vertailukelpoista ESG-tietoa päätöksenteon tueksi.
Konkreettiset ja mitattavat indikaattorit: SASB varmistaa, että yritysten ESG-raportointi perustuu selkeisiin ja mitattavissa oleviin mittareihin, mikä tekee tiedoista luotettavia ja helpottaa niiden vertailua.
Parempi vertailtavuus toimialan sisällä: SASB:n standardoidut ESG-mittarit mahdollistavat saman alan yritysten suoran vertailun, mikä parantaa toimialan läpinäkyvyyttä ja auttaa yrityksiä asemoitumaan markkinoilla.
Vähäinen tunnettuus Yhdysvaltojen ulkopuolella: SASB:n tunnettuus on rajallinen Yhdysvaltojen ulkopuolella, mikä voi olla haaste globaaleille yrityksille. Tämä voi edellyttää muiden laajemmin tunnustettujen standardien, kuten GRI:n, käyttöönottoa täydentämään raportointia.
Ei kata kaikkia kestävyyden osa-alueita: Koska SASB keskittyy toimialakohtaisesti taloudellisesti olennaisiin asioihin, se ei välttämättä huomioi kaikkia vastuullisuuden laajempia näkökulmia. Yritysten kannattaa harkita SASB:n rinnalla muiden ESG-kehysten hyödyntämistä, jotta raportointi antaisi kattavamman kuvan vastuullisuustyöstä.
Edellyttää räätälöintiä toimialaan: SASB perustuu tarkasti toimialakohtaisiin ohjeisiin, joten yritysten on mukautettava raportointinsa niiden mukaiseksi. Tämä voi vaatia lisäresursseja ja asiantuntemusta. Toimialakohtainen koulutus ja sisäinen osaaminen voivat auttaa varmistamaan sujuvan käyttöönoton.
Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) perustettiin vuonna 2015 rahoitusvakauslautakunnan aloitteesta luomaan yhtenäisiä suosituksia siitä, miten yritykset voivat raportoida ilmastoon liittyvistä taloudellisista riskeistä. Tavoitteena on auttaa yrityksiä jakamaan olennaista tietoa sijoittajille, lainanantajille, vakuutusyhtiöille ja muille sidosryhmille.
TCFD edistää avoimuutta ja raportoinnin standardointia koskien ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia. Tämä tukee siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen. Kehys keskittyy neljään keskeiseen osa-alueeseen: hallinto, strategia, riskienhallinta sekä mittarit ja tavoitteet.
TCFD:n suositukset auttavat yrityksiä ymmärtämään, miten ilmastonmuutos vaikuttaa niiden liiketoimintaan ja taloudelliseen suorituskykyyn. Kun yritykset jakavat tietoa ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista, ne voivat parantaa sidosryhmiensä ymmärrystä ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Tämä on erityisen tärkeää sijoittajille, jotka voivat hyödyntää tietoa tehdessään paremmin perusteltuja päätöksiä siitä, mihin pääomaa ohjataan.
TCFD suosittelee, että yritykset huomioivat sekä fyysiset riskit, kuten ääri-ilmiöiden yleistymisen, että siirtymäriskit, kuten uudet sääntelyvaatimukset ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät politiikat.
Vahva ilmastopainotus: TCFD keskittyy erityisesti ilmastonmuutokseen liittyviin taloudellisiin vaikutuksiin ja siihen, miten ne voivat vaikuttaa yritysten liiketoimintamalleihin ja tulovirtoihin.
Tulevaisuussuuntautunut raportointi: Toisin kuin monet muut viitekehykset, jotka keskittyvät historiallisiin tai nykyhetken suorituskykymittareihin, TCFD painottaa ennusteita ja ilmastoriskien pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia.
Ilmastoriskit osaksi riskienhallintaa: TCFD suosittelee, että yritykset sisällyttävät ilmastoriskit osaksi yleistä riskienhallintaansa ja varmistavat, että ne otetaan huomioon liiketoiminnan päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa.
Antaa tietoa ilmastoriskeistä ja -mahdollisuuksista: TCFD auttaa yrityksiä tunnistamaan ja raportoimaan ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, jotka voivat vaikuttaa niiden taloudelliseen tulevaisuuteen. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja auttaa sidosryhmiä tekemään parempia päätöksiä.
Vahvistaa taloudellista vakautta ja riskienhallintaa: Kun yritykset tunnistavat ja raportoivat ilmastoriskejä, ne voivat kehittää ennakoivia strategioita riskien hallitsemiseksi. Tämä parantaa niiden sopeutumiskykyä ja taloudellista kestävyyttä muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tukee pitkäjänteistä strategista suunnittelua: TCFD:n suositukset auttavat yrityksiä huomioimaan ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutukset liiketoimintaansa ja kehittämään kestävämpiä strategioita. Tämä on erityisen tärkeää muuttuvien sääntelyvaatimusten ja markkinaodotusten kannalta.
Edistyneen skenaarioanalyysin tarve: Ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten arviointi edellyttää monimutkaisia skenaariomalleja ja syvällistä analyysiosaamista, mikä voi olla haastavaa monille organisaatioille. Skenaarioanalyysin luotettavuutta voidaan parantaa tekemällä yhteistyötä ilmastoasiantuntijoiden kanssa ja hyödyntämällä kehittyneitä mallinnustyökaluja.
Tiedon saatavuus ja laatu: Tarkka ja kattava ilmastodata on keskeisessä roolissa luotettavassa raportoinnissa, mutta saatavilla olevat tiedot voivat olla hajanaisia tai epävarmoja. Laadukkaamman analyysin varmistamiseksi organisaatiot voivat hyödyntää edistyneitä data-analytiikan ratkaisuja ja tekoälypohjaisia malleja.
Yhteensovittaminen nykyisten riskinhallintaprosessien kanssa: Monille yrityksille TCFD:n raportointivaatimusten integrointi osaksi olemassa olevia riskienhallintakäytäntöjä voi olla monimutkainen ja resursseja vaativa prosessi. Low-code-työkalut, kuten eSystems, voivat helpottaa tätä automaation ja räätälöintimahdollisuuksien avulla ilman laajaa ohjelmointiosaamista.
GRI: Kattaa laajan kirjon kestävään kehitykseen liittyviä aiheita, kuten ympäristövastuun, sosiaaliset tekijät ja hallintotavat (ESG). Se soveltuu kaikenlaisille organisaatioille, jotka haluavat raportoida kokonaisvaltaisesti vastuullisuudestaan.
SASB: Keskittyy toimialakohtaisiin ja taloudellisesti merkittäviin vastuullisuuskysymyksiin. Se tarjoaa yksityiskohtaiset ohjeistukset eri toimialoille, joten se on erityisen hyödyllinen organisaatioille, jotka haluavat tuottaa sijoittajille olennaista ESG-dataa.
TCFD: Erikoistuu ilmastoriskeihin ja -mahdollisuuksiin taloudellisesta näkökulmasta. Se tarjoaa yrityksille kehyksen ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointiin ja raportointiin, mikä on erityisen tärkeää korkean riskin toimialoilla, kuten rahoitusalalla ja energiasektorilla.
GRI: Tämä viitekehys on suunnattu laajalle joukolle sidosryhmiä, kuten sijoittajille, asiakkaille, työntekijöille, toimittajille ja yhteisöille. Se sopii erityisesti yrityksille, jotka haluavat edistää laajaa sidosryhmäyhteistyötä ja korostaa toimintansa läpinäkyvyyttä.
SASB: Keskittyy ensisijaisesti rahoitusanalyytikoihin ja sijoittajiin, jotka tarvitsevat tarkkoja ESG-tietoja päätöksenteon tueksi. Tämä viitekehys auttaa yrityksiä raportoimaan sijoittajille olennaisia ja taloudellisesti merkittäviä ESG-näkökohtia.
TCFD: Kohderyhmänä ovat taloudelliset sidosryhmät, kuten sijoittajat, lainanantajat ja vakuutusyhtiöt, jotka tarvitsevat tietoa ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Viitekehys on erityisen hyödyllinen organisaatioille, joiden on raportoitava ilmastoriskeihin liittyvistä taloudellisista tekijöistä ja sopeutumisstrategioistaan.
GRI: yhdistää laadullisia ja määrällisiä mittareita, jotka kattavat laajasti kestävyyden eri osa-alueita. Tämän avulla yritykset voivat tarjota kokonaisvaltaisen kuvan vastuullisuuskäytännöistään.
SASB: keskittyy toimialakohtaisiin, taloudellisesti merkittäviin ja kvantitatiivisiin mittareihin. Näiden mittareiden avulla yritykset voivat raportoida sijoittajille olennaista tietoa, joka linkittyy suoraan liiketoiminnan taloudelliseen suorituskykyyn.
TCFD: painottaa määrällisiä ja skenaariopohjaisia mittareita, jotka liittyvät ilmastoriskeihin ja -vaikutuksiin. Näiden mittareiden avulla yritykset voivat arvioida ja viestiä, miten erilaiset ilmastoskenaariot voivat vaikuttaa niiden talouteen pitkällä aikavälillä.
GRI: Edellyttää yksityiskohtaista raportointia monista kestävyyteen liittyvistä teemoista. Se sopii organisaatioille, jotka tavoittelevat laajaa läpinäkyvyyttä vastuullisuustyössään.
SASB: Korostaa taloudellisesti merkittävien vastuullisuuskysymysten raportointia. Se on erityisen hyödyllinen yrityksille, jotka haluavat vastata sijoittajien odotuksiin ja keskittyä taloudelliseen kestävyyteen.
TCFD: Edellyttää raportointia hallintomalleista, strategiasta, riskienhallinnasta sekä ilmastoon liittyvistä mittareista ja tavoitteista. Se on keskeinen erityisesti yrityksille, joilla on merkittäviä ilmastoriskejä ja jotka haluavat varmistaa resilienssinsä muuttuvassa toimintaympäristössä.
GRI: Laajasti käytössä eri organisaatioissa ympäri maailmaa. Tämä kansainvälisesti tunnustettu standardi tarjoaa kattavat ohjeet vastuullisuusraportointiin ja auttaa yrityksiä esittämään kestävän kehityksen tietoja johdonmukaisesti ja vertailukelpoisesti.
SASB: Keskittyy toimialakohtaiseen raportointiin ja on erityisen yleinen yhdysvaltalaisten yritysten keskuudessa. Se auttaa yrityksiä kohdentamaan raportointiaan olennaisimpiin kestävyyteen liittyviin taloudellisiin vaikutuksiin ja virtaviivaistamaan tiedonkeruuta.
TCFD: Soveltuu kaikille toimialoille, mutta erityisen tärkeä se on yrityksille, joilla on merkittäviä ilmastoriskejä. Tämä kehys antaa rakenteen ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien raportointiin, mikä tukee yritysten pitkäjänteistä varautumista ja sijoittajien päätöksentekoa.
SASB: Sopii hyvin organisaatioille, joilla on rajalliset resurssit, sillä se keskittyy olennaisiin, taloudellisesti merkittäviin mittareihin eikä vaadi laajaa raportointia.
GRI: Vaatii enemmän resursseja, koska se tarjoaa kattavan lähestymistavan ja sisältää laajan valikoiman kestävyyteen liittyviä aiheita.
GRI: Sopii yrityksille, joiden on täytettävä monipuolisia sääntelyvaatimuksia kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa.
TCFD: Erityisen hyödyllinen yrityksille, joiden on raportoitava ilmastoriskeistä ja -vaikutuksista sekä osoitettava, miten ne hallitsevat ilmastonmuutoksen tuomia haasteita liiketoiminnassaan.
GRI: Edellyttää kattavia tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmiä, sillä raportointikehys kattaa laajan kirjon vastuullisuustietoja.
SASB: Perustuu tarkkaan tiedonkeruuseen, jossa painopiste on toimialakohtaisissa ja taloudellisesti merkittävissä mittareissa.
TCFD: Sopii erityisesti yrityksille, jotka haluavat varautua pitkän aikavälin ilmastoriskeihin ja ymmärtää, miten tulevat ilmastovaikutukset voivat vaikuttaa liiketoimintaan.
GRI: Hyvä valinta yrityksille, jotka haluavat huomioida pitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteet laajasti osana strategista suunnitteluaan.
ESG-raportointikehysten, kuten GRI:n, SASB:n ja TCFD:n, hyödyntäminen on keskeistä, jotta organisaatiot voivat läpinäkyvästi viestiä kestävän kehityksen tavoitteistaan, hallintokäytännöistään sekä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksistaan. Nämä viitekehykset auttavat yrityksiä vastaamaan sijoittajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin tarjoamalla yhtenäisen ja selkeän tavan raportoida vastuullisuudesta.
Valitsemalla liiketoiminnalleen sopivimman kehyksen – GRI:n kattavan ja laaja-alaisen lähestymistavan, SASB:n toimialakohtaisen tarkkuuden tai TCFD:n ilmastoriskeihin keskittyvän raportoinnin – yritykset voivat paitsi täyttää ESG-vaatimukset, myös vahvistaa markkina-asemaansa, syventää sidosryhmäsuhteitaan ja edistää kestävämpiä liiketoimintakäytäntöjä globaalisti.
Me eSystemsillä tarjoamme innovatiivisia low-code-ratkaisuja, jotka on suunniteltu helpottamaan ESG-raportointia ja tekemään siitä tehokkaampaa ja tarkempaa eri toimialoilla. Alustamme mahdollistaa ESG-tiedon keräämisen ja raportoinnin saumattoman integroinnin ja automatisoinnin, mikä helpottaa sääntelyvaatimusten täyttämistä ja sidosryhmien odotusten saavuttamista.
Autamme organisaatiotasi kehittämään joustavia, turvallisia ja vaatimustenmukaisia sovelluksia, jotka yksinkertaistavat ESG-raportointia ilman laajoja IT-resursseja. Näin voit keskittyä strategisiin tavoitteisiin ja samalla varmistaa ESG-tietojen tarkan ja luotettavan hallinnan.
Haluatko kehittää ESG-raportointianne? Ota yhteyttä, niin autamme sinua edistämään läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
Tässä artikkelissa käymme läpi erilaisia ESG-kehyksiä, niiden merkityksen sekä sen, miten ne vaikuttavat yritysten vastuullisuusraportointiin. Tavoitteena on antaa selkeä käsitys kestävän kehityksen standardeista ja auttaa yrityksiä soveltamaan niitä käytännössä. Näin yritykset voivat parantaa läpinäkyvyyttään ja varmistaa, että niiden raportointi vastaa niin sidosryhmien odotuksia kuin sääntelyvaatimuksiakin.
ESG-kehysten yhdenmukaistaminen varmistaa, että yritysten kestävän kehityksen toimenpiteet ovat johdonmukaisia ja vertailukelpoisia. Tämä helpottaa ESG-riskien hallintaa ja parantaa raportoinnin laatua, jolloin sidosryhmät – kuten sijoittajat, viranomaiset ja asiakkaat – saavat luotettavampaa ja yhtenäisempää tietoa yrityksen vastuullisuustyöstä.
TCFD auttaa yrityksiä raportoimaan, millä tavoin ilmastoriskit ja -mahdollisuudet vaikuttavat niiden taloudelliseen asemaan. Tämä viitekehys tarjoaa selkeän rakenteen ilmastoon liittyvien taloudellisten vaikutusten arviointiin ja viestintään, mikä on olennaista niin sidosryhmille kuin pitkän aikavälin liiketoimintastrategialle.
SASB keskittyy toimialakohtaiseen taloudelliseen olennaisuuteen, eli siihen, mitkä kestävyyteen liittyvät tekijät ovat merkityksellisiä yrityksen taloudellisen suorituskyvyn kannalta tietyllä toimialalla. TCFD puolestaan painottaa ilmastoon liittyviä taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia sekä niiden vaikutusta yrityksen pitkän aikavälin arvonluontiin. Molemmat viitekehykset tarjoavat arvokasta tietoa organisaatioille, jotka haluavat laatia kattavia ja sidosryhmien odotuksia vastaavia kestävyysraportteja.
Bloomberg Law tarjoaa kattavan tietopankin ja työkaluja ESG-raportointistandardien ja sääntelyvaatimusten hahmottamiseen. Se auttaa yritysten lakitiimejä ja muita asiantuntijoita suunnistamaan monimutkaisissa ESG-kehyksissä ja varmistamaan sääntelyyn mukautumisen.